Suomen Atomiteknillisen Seuran vuosikokous järjestettiin Tieteiden talolla maaliskuun 26. päivänä. Vuosikokoukseen otti osaa 35 seuran jäsentä. Tilaisuudessa myös kuultiin esitys Säteilyturvakeskuksen koordinoimasta kriisitilanteisiin tarkoitetusta vapaaehtoisen säteilymittausjoukkueen koulutuksesta.

Sääntömääräisinä asioina käsiteltiin muun muassa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2018. Vuonna 2016 järjestetty Suomalaisen Ydintekniikan päivät keräsivät paljon positiivista palautetta ja seura pyrkii järjestämään tapahtuman uudelleen vuonna 2019. Konferenssin järjestelyt ovat vuoden 2018 keskeinen tehtävä ja siihen varaudutaan myös rahastoimalla talousarvion varoja seuraavalle vuodelle. Näin seura saa järjestettyä pitkäjänteisemmin myös hieman suurempimuotoista toimintaa. Muuna toimintana perinteisiä jäsentilaisuuksia ja marraskuun syysseminaari on luvassa myös vuonna 2018. Lisäksi Young Generationin ja seniorien jatkaessa aktiivista toimintaansa Energiakanavaa aletaan aktivoida uudelleen pienen tauon jälkeen Eveliina Muurin (HY) tullessa valituksi toimintaryhmän vastuuhenkilöksi. 

Johtokunnan kokoonpanoon tuli isoja muutoksia peräti neljän jäsenen sääntömääräisten toimikausien tultua täyteen. Puheenjohtajaksi valittiin edellinen varapuheenjohtaja Tuomas Rantala (TVO) ja muista johtokunnan jäsenistä toimissaan jatkavat Antti Räty (VTT), Antti Paajanen (Fennovoima) ja Toivo Kivirinta (Fortum). Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin Pekka Kupiainen (Posiva), Jaakko Leppänen (VTT) ja Vesa Tanskanen (LUT). Uusien jäsenien esittelyt itsestään ovat tämän artikkelin ohessa. 

Sääntömääräisten asioiden käsittelyn jälkeen Jukka Sovijärvi (STUK) piti esityksen vapaaehtoisesta säteilymittausjoukkueesta. Joukkueen perustamisen taustalla on, että laaja-alaisessa säteilyvaaratilanteessa STUKin oma henkilökunta ei riitä kaikkiin laajoihin säteilymittauksen kenttätehtäviin. Tavoitteena on siksi rekrytoida, kouluttaa ja varustaa säteilymittausjoukkue, joka toteuttaa itsenäisesti STUKilta tai toimivaltaiselta pelastus- tai poliisiviranomaiselta saamiaan mittaus-, näytteenotto- ja opastustehtäviä. Koulutuksen järjestämisessä mukana on muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Huoltovarmuuskeskus. Esityksessä nähtiin myös toimintaan suunniteltua varustusta ja käytännön tehtäviä. 

Erkki Laurila -palkinto vuoden 2017 parhaasta Ydintekniikka-lehden artikkelista jaettiin Jari Tuunaselle artikkelista ”Käytöstäpoiston kustannuksista”, joka julkaistiin numerossa 1/2017. Johtokunta vahvisti toimituksen valinnan kokouksessaan 2/2018 ja päätti palkintosummaksi yhteensä 500 euroa. Voittanutta artikkelia kuvattiin muun muassa seuraavasti: ” Selkeästi kirjoitettu ja hyvin ymmärrettävissä oleva kattava esitys maailmanlaajuisestikin erittäin ajankohtaisesta aihepiiristä”

Jukka Sovijärven esitys

Teksti: Antti Räty

 Pekka Kupiainen

Olen koulutukseltani diplomi-insinööri (Teknillinen fysiikka) ja valtiotieteiden kandidaatti (Taloustiede). Nykyisin olen töissä Posivalla mallinnusasiantuntijana ja työt liittyvät pitkäaikaisturvallisuuteen (erityisesti radionuklidien kulkeutumislaskenta ja biosfäärianalyysi). Aiemmin olen ATS:ssä ollut mukana enemmän YG-toiminnassa eri tapahtumissa (saunaillat, summer games/symposium, ym.), mutta myös olen ollut myös muissa tapahtumissa (esim. SYP ja jäsenillat). ATS:n toiminnassa haluaisin panostaa laadukkaaseen toimintaan, joka aktivoi jäseniä laajemmin eri paikkakunnilla. ATS Ydintekniikka on ollut vuosia mielekkäimpiä lukukokemuksia välittäen alan sisäisiä kuulumisia.

Jaakko Leppänen

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori, ja työskennellyt reaktorifysiikan parissa VTT:llä vuodesta 2001 saakka. Työtehtäväni ovat liittyneet pääasiassa Serpent Monte Carlo -transportlaskentakoodin kehittämiseen. Toimin nykyisin reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessorina, vastuualueenani erityisesti VTT:n reaktorisydämen turvallisuusanalyyseissä käytettävän laskentajärjestelmän uudistaminen sekä uuden asiantuntijasukupolven koulutus. Olen ollut mukana ATS:n YG-toiminnassa vuosina 2005-2007.

Vesa Tanskanen

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori (ydinvoimatekniikka) virtaus-ja lämpövoimatekniikan diplomi-insinöörin taustalla. Työskentelen Lappeenrannan Teknillisellä Yliopistolla tutkijatohtorina ja luontevimmat tutkimusaiheeni liittyvät ydinvoimalaitosten termohydrauliikkaan, monifaasivirtauksiin ja lämmönsiirtoon. ATS:n toiminnassa olen ollut aiemmin mukana lähinnä tarjonnasta ja tarjoilusta nauttivana osapuolena. ATS:ssä pidän tärkeänä uskottavan tieteellisen järjestön neutraalia ja faktoihin pohjaavaa luonnetta, vältellen kuitenkin samalla turhaa ryppyotsaisuutta.