Tulevat tapahtumat

Ei tapahtumia

Haku sivustolta

Kirjoittanut Ilkka Mikkola 27.4.2011

Westinghousella on Ruotsissa polttoainetehdas, polttoaineen koeluupit, reaktorisydämen huoltotöiden ja polttoainetöiden harjoituslaboratorio sekä voimalaitosten suunnittelua ja huoltotoimintaa. Palveluksessa on 1100 omaa henkilöä ynnä konsultteja ja ulkoistettua vuosihuoltohenkilökuntaa.

Heidän aktiviteetteihinsa kuuluu Ruotsin voimalaitosten uusimis- ja tehonkorotusprojekteja. Tähän tarkoitukseen ja uusien voimalaitosten suunnitteluun Westinghouse-Swedenillä on erinomainen arsenaali tietokoneohjelmia, reaktorifysiikasta putkistoanalyyseihin ja I&C analyyseihin sekä PRA:han. Heillä on myös monipuolinen polttoaineiden ja voimalaitosten komponenttien käsittelylaitteisto käytössään.

Westinghouse-Sweden on osa tiimiä, jonka muut osat Pittsburgissa ja Tokiossa ja Jokohamassa yhdessä Västeråsin kanssa kehittävät AP-1000 ja ABWR reaktoreita. He tekevät pre-project yhteistyötä mm tiheiden videoneuvotteluiden avulla, joissa ruotsalaisille lankeaa mukavasti päiväneuvottelu, muille myöhäinen ilta tai aikainen aamu.

ABWR-reaktorin Euroopassa tarjottavaan versioon on lisätty piirteitä, jotka ruotsalaiset toteuttivat Olkiluoto 1-2:ssa. Ennakkohuoltoa on tehty mahdolliseksi suunnittelemalla turvallisuustoimintoja redundanssiperiaatteella 2/4 (alkuperäisessä designissa on 2/3) sekä varustamalla osa prosesseista kapasiteetilla 3 x 100% (US mallissa 3 x 50%) ja. Vuosihuollon pituutta voidaan lyhentää suomalaisen vaatimustason mukaiseksi näillä muutoksilla sekä järjestämällä parempi pääsy huoltokohteisiin.

USA:n Etelä-Teksasin hanke työllisti suunnittelijoita vielä käyntimme aikaan eniten. USA:n ABWR-hankkeet ovat sen jälkeen kuivuneet kokoon, lähinnä vähentyneen sähkönkulutuksen ja lisääntyneen halvan kaasun tarjonnan takia, ja myös sen takia, että Tepco on vetäytynyt hankkeesta. Euroopassa odotettiin seuraavaksi tarjouspyyntöjä Suomesta. Sveitsi ja Puola mainittiin mahdollisina kohteina Euroopassa Suomen jälkeen.

AP-1000 pidetään erittäin turvallisena reaktorina. Se on myös yksinkertainen, kun esimerkiksi venttiilejä on vain 50% siitä mitä tavanomaisissa PWR:ssä. Sähkönmenetyksen jälkeen se toimii 72 tuntia ennenkuin pitää täyttää vettä hätäjäähdytystankkeihin. Sitä ei kuitenkaan tarjota Suomeen, kun STUK ei ole hyväksynyt tämän kokoista reaktoriakaan ilman sydänsiepparia.

Iltatilaisuudessa tapasimme eläkkeellä olevia kollegoja. Kuulimme siitä, miten ydintekniikka tuli Ruotsiin. Yksi Asean varhaisen tiimin jäsenistä oli Knut Sundqvist, joka oli sitten tuttu TVO-laisille Olkiluoto 1-2:n hankkeissa. Hän kertoi, miten Asea päätyi BWR-reaktoriin ja miten he kehittivät sitä ennakkoluulottomasti paremmaksi ja turvallisemmaksi kuin GE:n design, mm varustivat sen sisäisin kiertopumpuin ja hienojakoisella säätösauvakoneistolla ja 2/4 redundanssein.

 

Kuvia matkalta


 Västeråsin matkaan osallistujat.

 


 Seminaarin osallistujia Västeråsissa.

 


 Osa "Round Table" -seminaarin osallistujista. Laivaseminaari oli hyvin antoisa, Magnus von Bonsdorffin, Risto Tarjanteen ja Eero Patrakan esitelmät olivat hyvin ajankohtaiset ja informatiiviset.