Tulevat tapahtumat

Ei tapahtumia

Haku sivustolta

Osanottajat: Tapani Graae, Lasse Mattila, Ilkka Mikkola, Veikko Norrman, Pentti Paalu, Eero Patrakka, Jaakko Toppila, Pentti Varpasuo, Björn Wahlström 

 

Fennovoiman voimalaitoksen laitospaikka Pyhäjoella

Perjantaina 24.8. iltapäivällä Fennovoiman Pyhäjoen paikallistoimiston Heli Haikola (aluevastaava) ja Auli Hietala opastivat ATS:n senioreita ydinvoimalaitoksen “Hanhikivi 1” laitospaikalla. Lisäksi meille esitteli asioita ydintekniikan asiantuntija Minttu Hietamäki. Fennovoiman henkilökuntaa on nyt kaikkiaan noin 70.

Käytiin läpi alueen kaavoitustilanne ja kaavoituksen mukaiset alueen järjestelyt. Sitten katsastettiin pääpiirteittäin laitoksen maasto ja reaktorin paikka sekä jäähdytysveden otto- ja purkualueet ja sataman suunnitelma, Reaktorin paikka on vain pari metriä meren pintaa korkeammalla. Louhintakivellä laitoksen pihatasoa korotetaan niin paljon kuin ympäristöolot vaativat. Kahvia juotiin Perämeren aavan meren auringon kimalluksessa, ja Fortumin ja TVO:n kokeneet insinöörit antoivat rintaäänellä arvokkaita ohjeita jäähdytysvesijärjestelyistä Fennovoiman untuvikoille.

Edellisenä päivänä Arevan edustajat kävivät ensimmäisen kerran esittäytymässä Pohjois-Suomessa ja verkostoitumassa mahdollisiin tuleviin alihankkijoihin. Areva tarvitsee eri kokoisia alihankkijoita mm, rakennus-, putki-, ilmastointi-, kuljetus-, it-, sähkö- ja palvelualoille sekä suunnitteluun ja asennukseen. He toivovat pienten alihankkijoiden yhdistyvän keskenään. Aiheesta oli Kalevassa juuri vierailupäivänä myönteinen artikkeli. Haastatellut yritysten edustajat totesivat, että vaaditaan laajaa dokumentointia ja usein sertifiointia. Paperidokumentoinnin määrä kuulostaa hurjalta, mutta hanke on suuri ja kiinnostusta on paljon, ja valmistautuminen vaatii aikaa. Ja ajatus on myös, että jos Areva sertifioi, niin ovi on auki myös Olkiluotoon ja muuallekin Eurooppaan. Toshiba kävi pohjoisessa jo huhtikuussa ja käy uudelleen esittäytymässä mahdollisille alihankkijoille lokakuussa.

Fennovoiman edustajat kertoivat, mihin suuntaan laitosvalinta on menossa ja miksi ja myös aikataulun tilanteesta. Ehkä ATS:n syysseminaarissa kuullaan lisää. Laitoksen suunnittelu ja projektin valmistelut viedään hyvin pitkälle ennen rakentamisen aloittamista, niin että rakentaminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Rakentaminen aloitetaan ilmeisesti 2014 ja sitä ennen pitää olla selvillä, mitä vaatimuksia laitostoimittajalla on, ja toimittajan suunnitelmien pitää olla valmiit.

 

Rautaruukki Raahessa

Matkalla Oulusta Pyhäjoelle poikettiin aamupäivällä Rautaruukin Ruukki Metals Oy:n terästehtaalle. Siellä meitä opasti tehtaalla pitkän uran tehnyt kehitysjohtaja Erkki Pisilä, joka nykyään vastaa rautatuotannon kehityksestä ja investointien koordinoinnista sekä riskienhallinnasta, ympäristöasioista ja turvallisuudesta.

Rautaruukki on seudulle tärkeä, ja on ollut tärkeä lähes siitä asti, kun sotakorvauslaivojen toimitukset loppuivat Ruonaosakeyhtiöllä 50-luvun lopulla. Ruukki työllistää paikallisesti 3000 ja välillisesti 4500 henkilöä. Koko konsernissa on töissä 30 maassa 11800 henkilöä.

Ruukki Metals Oy:n Raahen tehtaan tuotantokapasiteetti on vuodessa 2,8 miljoonaa tonnia huippulaatuista terästä, kasvavassa määrin erikoisteräksiä moniin tarkoituksiin maailman parhaalla teknologialla, lyhyin toimitusajoin, turvallisesti ja pienin päästöin. Sortimentissa on noin 200 eri laatua ja yli kaksi tuhatta asiakastuotetta. Prosessin päälinjalla ovat masuunit, terässulatto ja kuumavalssaamo ynnä jatkokäsittely, jota tapahtuu osaksi myös muissa tehtaissa. Lisäksi tärkeä on oma satama, koksaamo ja myös oma lämmön ja sähkön tuotanto. Tehtaan masuunit ovat olleet useana vuonna peräkkäin maailman tehokkaimpien joukossa tuotantotehokkuuden ja energiatalouden mittareilla mitattuna. Tehdasalue käsittää 530 hehtaaria, josta rakennuksia on 35 hehtaaria.

Suomessa tämäkin teollisuuden ala on hyvin suhdanneherkkää kysynnän vaihteluiden takia. Samaan aikaan Suomen teollisuuden kilpailutilannetta heikennetään kilpailijoiden suhteen paljon mm. Itämeren rikkidirektiivillä ja päästökaupalla. Terästehtaat ovat kilpailukyvyn lisäämiseksi kehittäneet prosesseja monin tavoin ja ovat mm. selvittäneet vaihtoehtoisia kuljetusreittejä Narvikin ja Muurmanskin kautta. Rautaruukin strategia on voimakas suuntautuminen erikoisteräksiin ja pitkälle muokattuihin, energiatehokkaisiin asiakastuotteisiin asumiseen, liikkumiseen ja työntekoon.

Suomessa Rautaruukin sähkön kokonaiskäyttö on 1,2 TWh, josta oma tuotanto on vain noin puolet. Kohtuuhintainen energia onkin yksi Rautaruukin ja Outokummun kriittisiä kilpailutekijöitä, maailman parhaan teknologian ohella. Pitemmällä tähtäyksellä sähkön hinnan vakauttamisessa on avainasemassa myös Fennovoiman voimalaitoksen omakustannushintainen sähkö. Kilpailutekijöitä ovat mm. osaaminen, erikoistuminen ja kotimainen sähköenergia. Muutoin toimitaan kalliin työvoiman maassa, jossa on korkeat kuljetuskustannukset sekä pitkät matkat asiakkaille ja toisaalta raaka-ainelähteille.

Fennovoiman merkitys pohjoisen Suomen teollisuudelle kävi Raahessa selvästi ilmi.

 

Kuvia matkalta