Tiistaina 21.5. pidettiin jäsentilaisuus aiheella ”Ydinenergiatutkimus Cadarachen tutkimuskeskuksessa”. Aihe valikoitui, koska ATS seniorit vierailivat paikalla huhtikuussa ja alueella on kaksi suurta alan tutkimuksenlaitoksen rakennusprojektia: ITER-fuusioreaktori ja JHR-tutkimusreaktori. Tilaisuuteen osallistui 49 seuran jäsentä.

Aluksi Timo Vanttola esitteli seniorien reissua alueelle. Ekskursiolle osallistui 15 henkeä. JHR- ja ITER-reaktorien ohjelmassa oli mm. seminaari Ranskan energiapolitiikasta ja opastettu kierros Aix en Provencen kaupungissa. Tulevia reissuja varten voi mainostaa, että seniorien tapahtumista ilmoitetaan erillisellä sähköpostilistalla, johon pääsee mukaan ilmoittautumalla seuran sihteerille (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Seura ei saa mitään kautta automaattisesti tietoa jäsentensä eläköitymisistä.

Toisena esityksenä Rainer Salomaa piti esityksen ITER-projektin pitkästä historiasta otsikolla ”Non est ad astra mollis e terris via”  (”Tie tähtiin maan päältä ei ole helppo”). Esityksessä kerrottiin aiemmista fuusioreaktorityypeistä ja verrattiin nykyisin hitaiksi koettuja rakennusprojekteja keskiaikaisten katedraalien rakennukseen. 

Matkakertomuksen Taina Kurki-Suonio Aalto-yliopistosta piti teknisemmän esitelmän ITER-reaktorin toiminnasta. Esityksessä käsiteltiin fuusioreaktion teoriaa, ITERin ja Tokomak-reaktorien laitosteknogiaa ja suomalaisten kontribuutiota monikansalliseen projektiin. Lopuksi Taina esitteli vielä muita kehitteillä olevia fuusioreaktorityyppejä, kuten stellaraattoreita ja pallo-Tokomakkeja. 
 
Lopuksi Petri Kotiluoto VTT:ltä esitteli materiaali- ja polttoainetutkimuksiin käytettävää JHR-reaktoria (Jules Horowitz Reactor). Reaktori on nimetty ranskalaisen ydinfyysikon Jules Horowitzin (1921-1995) mukaan.  100 MW tehoinen reaktori on suunniteltu puhtaasti tutkimuskäyttöön ja sillä voidaan käyttää yhtäaikaisesti noin 20 koelaitteistoa. JHR jatkaa osin mm. jo suljetulla Haldenin reaktorilla tehtävää tutkimusta. Suomen osuus rahoituksesta on 2 prosenttia. VTT:llä laitokseen suunnitellaan erityisesti vedenalaisia gammaspektrometrejä ja röntgenkuvauslaitteistoja sekä kuumakammion näytteenkäsittelylaitteita.

Keskusteluosuudessa muisteltiin esimerkiksi rakennushankkeiden aiempia vaiheita ja suomalaisten osallistumista laitosten tekniikoiden suunnitteluun. 

Linkki Timo Vanttolan kalvoihin

Linkki Rainer Salomaan kalvoihin

Linkki Taina Kurki-Suonion kalvoihin

Linkki Petri Kotiluodon kalvoihin