VTT:n tutkija Ville Sahlberg kertomassa eri maissa käynnissä olevista pienreaktorihankkeista.

 

(Teksti ja kuva: Antti Räty)

Tiistaina 27.8. pidettiin jäsentilaisuus aiheella ”Kaukolämpöreaktorikonseptit”. Mediassakin paljon esillä ollut aihe keräsi yleisöksi Tieteiden taloon peräti 108 jäsentä.


Ensimmäisenä esitelmänä emeritusprofessori Risto Tarjanne esitteli pääosin 70-luvulla Suomessa tehtyä tutkimusta kaukolämpöreaktorikonsepteista. Lopputuloksena tehtiin malli passiiviseen turvallisuuteen perustuvasta SECURE-reaktorikonseptista ja arvioitiin eri vaihtoehtoja mahdollisista sijoituspaikoista pääkaupunkiseudulla.
Tutkimus huipentui vuonna 1977 pidettyyn ” Low Temperature Nuclear Heat” -konferenssiin, jossa osallistujat 23 maasta esittelivät lämmöntuotannon lisäksi muitakin sovelluskohteita, kuten suolanpoisto merivedestä ja kasvihuoneet. Tosin tällöinkään esitelmissä ei ollut yhtään toteutunutta hanketta, vaikka sen aikaisetkin arviot totesivat, että CHP-käytössä ydinvoima olisi ollut edullisin vaihtoehto esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaukolämmitykselle. Tuolloin kuitenkaan ei vielä kannettu huolta ilmastonmuutoksesta ja innostus suunnitelmien konkretisoimiseksi myöhemmin loppui asenteiden ja poliittisen ilmapiirin muuttuessa.  

VTT:n tutkija Ville Sahlbergin esityksessä käsiteltiin nykyisiä kaukolämpöreaktorikonsepteja. Esitelmässä todettiin pienreaktorikonsepteja olevan kehitteillä yli sata erilaista. Useimmat niistä on suunniteltu joustavasti sekä lämmön että sähkön tuotantoon. Pisimmällä hankkeissa ollaan erityisesti Kiinassa ja Venäjällä, mutta lisäksi Yhdysvallat ja Kanada panostavat paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tekniikan kehitys on jo pitkällä, mutta käytännön liiketoimintamallin ja sovittamisessa säädöksiin ja yleiseen hyväksyttävyyteen riittää vielä työtä.

Viimeisenä esityksenä Minna Tuomainen STUKista kertoi ydinkaukolämmön luvituksesta. Luvitusta monimutkaistaa erityisesti laitoskonseptien koon ja teknisten ratkaisujen moninaisuus ja sarjavalmistuksen laadunvarmistuksen seuranta.
Pienreaktoreja pyritään huomioimaan seuraavassa ydinenergialain uudistuksessa.  Esimerkiksi suojavyöhykkeiden koon määrittämistä voitaisiin helpottaa uudenlaisella tapauskohtaisella riskiperusteisella arvioinnilla. Muita tärkeitä kysymyksiä ovat erityisesti jätehuollon järjestäminen ja käyttöön liittyvät erikoispiirteet (etäkäyttö keskusvalvomosta, mahdollisesti suurempi automaatioaste jne.). Laaja kansainvälinen tyyppihyväksyntä ei ole vielä kovin realistista, mutta kansainvälisessä yhteystyössä tavoitteena on tällä hetkellä turvallisuusarvioinnin vaatimuspohjan harmonisointi ja luvituksen erityishaasteiden tunnistaminen.

Keskusteluosuudessa pohdittiin vielä mm. laitosten omistajavaihtoehtoja ja uusien toimijoiden ydintekniikan asiantuntijuuden varmistamista.

Elokuun jäsentilaisuus oli vuoden 2019 viimeinen. Lokakuun lopussa seura järjestää vuoden huipennuksena Suomalaisen Ydintekniikan Päivät -konferessin Marina Congress Centerissä Helsingin Katajannokalla. Ilmoittautuminen on käynnissä seuran kotisivuilla: https://ats-fns.fi/en/syp2019

 

Linkki Risto Tarjanteen esitykseen

Linkki Ville Sahlbergin kalvoihin

Linkki Minna Tuomaisen kalvoihin