Erkki Laurila -palkinto

Palkinnon taustaa 

Suomen Atomiteknillinen Seura on jakanut vuodesta 2000 lähtien Erkki Laurila -palkintoa ATS Ydintekniikka -lehden parhaasta kirjoituksesta. Akateemikko Erkki Laurila (1913-98) oli suomalaisen ydinvoiman uranuurtaja ja ATS:n kunniajäsen.

Palkinnon saajasta päättää ATS:n johtokunta ATS Yditekniikan toimituksen esityksestä. Toimituksen kriteereinä palkinnon saajaa harkittaessa ovat mm. artikkelin selkeys, otsikointi ja kieliasu, asian tieteellinen syvällisyys ja tehdyn taustatyön määrä. Tärkeää on myös lukijan huomioon ottaminen ja asian sopiva selkeyttäminen sekä kuvatun asian uutuusarvo ja merkitys ydintekniikan alalle. Lisäksi voidaan ottaa huomioon kirjoittajan aikaisemmat kirjoitukset seuran lehteen. Palkittu kirjoittaja ei voi olla ATS:n johtokunnan jäsen tai ATS Ydintekniikka -lehden toimituksen jäsen.

Palkitut kirjoittajat

  • 2023 - Janne M. Korhonen: Kuka murhasi ydinvoiman, ja miten?, ATS Ydintekniikka 1/2023
  • 2022 - Kai Salminen: Oikea määrä turvallisuutta, ATS Ydintekniikka 4/2022
  • 2021 - Taina Kurki-Suonio: Kilpajuoksu kohti fuusiotuottoa käynnistynyt - kilpailijoilla eri matkat ja tavoiteajat, ATS Ydintekniikka 1/2021
  • 2020 - Samuli Siltanen ja Riina Virta: Gammaemissiotomografia paljastaa ydinpolttoaineen sisällön, ATS Ydintekniikka 4/2020
  • 2019 - Thomas Kert: Optical Stand-Off Detection of Alpha Radiation in Nuclear Facilities, ATS Ydintekniikka 4/2019
  • 2018 - Tuomo Sevón: Mitä uutta tiedetään Fukushimasta?, ATS Ydintekniikka 3-4/2018
  • 2017 - Jari Tuunanen: Käytöstäpoiston kustannuksista, ATS Ydintekniikka 1/2017
  • 2016 - Jaakko Leppänen: Serpent Monte Carlo -reaktorifysiikkakoodin kehitys, ATS Ydintekniikka 3/2016
  • 2015 - Juhani Rantala, Hannu Hänninen, Jari Aromaa, Leena Carpén ja Pauliina Rajala: Ydinjätekapselin kuparivaippa: kestääkö, syökö korroosio, murtaako vety?, ATS Ydintekniikka 4/2015
  • 2014 - Klaus Sjöblom: Tutki tuulen suuntaa… kestät sen kyllä, ATS Ydintekniikka 2/2014
  • 2013 - Jorma Järvenpää: Fuusio, tulevaisuuden energianlähde, ATS Ydintekniikka 1/2013
  • 2012 - Mikko Lemmetty: SECURE Mikä se oli? ja Miltä SECURE näyttäisi tänään?, ATS Ydintekniikka 2/2012 ja ATS Ydintekniikka 3/2012
  • 2011 - Heikki Suikkanen ja Ville Rintala: Kuulakekoreaktorin mallinnus Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, ATS Ydintekniikka 3/2011
  • 2010 - Antti Hakola: Kiinteä aine ja kuuma plasma kohtaavat: ITERin ensiseinä ja sen materiaalit, ATS Ydintekniikka 4/2010
  • 2009 - Pertti Siltanen ja Elja Kaloinen: Ohjelma HEXBU-3D: Neutronivuon kuvaus VVER-reaktorin sydämessä, ATS Ydintekniikka 1/2009
  • 2008 - Mika Yli-Kauhaluoma: Kuulumisia Saksasta, ATS Ydintekniikka 4/2008
  • 2007 - Karl-Erik Michelsen: Project Eastinghouse - teknologinen haaste Loviisassa, ATS Ydintekniikka 3/2007
  • 2006 - Timo Ruskeeniemi ja Lasse Ahonen: Ikiroutatutkimukset Kanadassa, ATS Ydintekniikka 2/2006
  • 2005 - Samuli Saarelma: Fuusio - fyysikon Graalin malja, ATS Ydintekniikka 2/2005
  • 2004 - Olli J. Marttila: Miksi säteilyn käyttöä puolustavan asiantuntijan ja sitä vastustavan kansalaisen näkökannat eivät kohtaa?, ATS Ydintekniikka 2/2004
  • 2003 - Jussi Solin ja Rauno Rintamaa: Tutkimus käyttöiän hallinnan tukena, ATS Ydintekniikka 1/2003
  • 2002 - Tapio Vähämaa: Ydinturvallisuusapua Kuolan laitokselle, ATS Ydintekniikka 1/2002
  • 2001 - Rainer Salomaa: Fuusioenergian 50 vuoden synnytys, ATS Ydintekniikka 2/2001
  • 2000 - Ilkka Mikkola: Uranium Mining, ATS Ydintekniikka 2/2000

Säännöt

1§ Tausta

Suomen Atomiteknillisen Seuran (ATS) tehtävänä on edistää ydintekniikan tuntemusta ja kehitystä Suomessa sekä vaihtaa tietoja ja kokemuksia kansainvälisellä tasolla. ATS:n järjestämien tilaisuuksien aihepiirejä ovat ydinenergian käytön sovellukset, ydintekniikka, ydinturvallisuus, säteilyasiat sekä ydinpolttoainekierron ja ydinjätehuollon erityiskysymykset. Myös muun ydintekniikkaa sivuavan tekniikan ja yleisten energiataloudellisten kysymysten kehitystä sekä säteilyn käyttöä lääketieteessä seurataan.

ATS:n neljä kertaa vuodessa julkaisema ATS Ydintekniikka -lehti on seuran tärkein viestintäväline. ATS Ydintekniikka -lehden tavoitteena on parantaa yleistä tietämystä ydintekniikasta ja säteilystä. ATS Ydintekniikka -lehti jakaa asiantuntevaa uutistietoa ydintekniikan tutkimuksesta, säteilyn vaikutuksista ja ydinvoimaloiden käytöstä jäsenkunnalleen sekä yhteiskunnan vaikuttajien käyttöön. ATS:n yli 600 jäsenen lisäksi lehteä jaetaan säännöllisesti myös poliittisille päättäjille, tiedotusvälineille ja muille ydinvoima-alan tietoa tarvitseville erikoisryhmille. ATS Ydintekniikka -lehden toimituksen muodostavat päätoimittaja, toimitussihteeri ja joukko erikoistoimittajia.

Akateemikko Erkki Laurila (1914-99) oli suomalaisen ydinvoiman uranuurtaja ja ATS:n kunniajäsen. Laurila nimitettiin Teknillisen korkeakoulun ensimmäiseksi teknillisen fysiikan professoriksi vuonna 1945. Laurila oli myös Suomen Akatemian jäsen vuosina 1963-83 ja ydinenergianeuvottelukunnan puheenjohtaja 1958-75. Laurilalla oli suuri osuus suomalaisen ydintekniikan kehittämisessä sen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Laurilan aloittaman työn huippukohtia olivat aikanaan Otaniemen Triga-tutkimusreaktorin käynnistyminen vuonna 1962 sekä nykyisten neljän reaktoriyksikön käynnistyminen 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa.

ATS:n vuosikokous 2001 päätti perustaa Erkki Laurila -palkinnon ATS Ydintekniikan parhaiden kirjoittajien palkitsemiseksi. Palkinnon suuruudesta päätetään seuran vuosikokouksessa talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

2§ Valintakriteerit

Palkinnon saajaa harkitessa arvioidaan ATS Ydintekniikka -lehteen laadittua artikkelia seuraavien kriteerien perusteella:

artikkelin selkeys, otsikointi ja kieliasu,

asian tieteellinen syvällisyys ja tehdyn taustatyön määrä,

lukijan huomioon ottaminen ja asian sopiva selkeyttäminen,

sekä kuvatun asian uutuusarvo ja merkitys ydintekniikan alan lukijalle.

Näiden lisäksi voidaan ottaa huomioon myös kirjoittajan pitempään kestänyt kirjoitustyö ATS Ydintekniikka -lehteen. Palkittu kirjoittaja ei voi olla ATS:n johtokunnan tai ATS Ydintekniikka -lehden toimituksen jäsen.

3§ Valintaprosessi

ATS Ydintekniikka -lehden toimitus valitsee vuoden viimeisessä kokouksessa kyseisenä vuonna julkaistuista artikkeleista neljästä kuuteen ehdokasta. Ennen kokousta toimihenkilöt voivat toimittaa päätoimittajalle ehdotuksia palkittavista kirjoittajista. Ehdokkaat perusteluineen lisätään toimituksen ehdokaslistalle.

Päätoimittaja jakaa alustavan ehdokaslistan toimitukselle ennen kokousta. Lista käsitellään ja täydennetään toimituksen kokouksessa. Kokouksen jälkeen kukin toimituksen jäsen arvioi listatut ehdokkaat pykälän 2 kriteerien perusteella valiten mielestään kolme parasta ehdokasta paremmuusjärjestyksessä. Kolmen ehdokkaan listat toimitetaan perusteluineen päätoimittajalle tammikuun loppuun mennessä.

Saatujen listojen sijoituspisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä saanut asetetaan ehdolle palkinnonsaajaksi. Päätoimittaja toimittaan ennen seuran vuosikokousta toimituksen arvioinnin tulokset ja ehdotuksen palkinnon saajaksi ATS:n johtokunnalle. ATS:n johtokunta valitsee palkinnon saajan toimituksen esityksen ja ehdokkaiden johtokunnassa saaman kannatuksen perusteella.

4§ Palkinnon saajan julkistaminen

Palkinnonsaaja julkistetaan ja palkitaan ATS:n vuosikokouksessa.