Pekka Jauho -palkinto
Palkinnon taustaa
Vuonna 2016 yhdistyksen vuosikokous päätti perustaa 50-vuotisjuhlavuoden ja seuran edesmenneen kunniajäsenen, akateemikko Pekka Jauhon kunniaksi tiedonjulkistamispalkinnon. Pekka Jauho -palkinto korvaa aikaisemmin myönnetyn yhdistyksen tiedonjulkistuspalkinnon.
Palkitut
2024 Johanna Aho
2023 Anna Korpinen
2022 Juhani Hyvärinen
2021 palkintoa ei jaettu.
2021 Rauli Partanen
2019 Jaakko Leppänen
2018 Ville Tulkki
2017 palkintoa ei jaettu.
2016 Eero Patrakka
Pekka Jauho ‐palkinnon säännöt
- Pekka Jauho ‐palkinto myönnetään ydintekniikan alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistustyöstä, joka on lisännyt ydintekniikan ymmärrystä, parantanut yhteistyötä alalla ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
- Ehdotukset palkinnon saajaksi toimitetaan seuran johtokunnalle erikseen ilmoitettavana hakuaikana.
- Ehdotuksia voi tehdä kuka tahansa seuran jäsen.
- Päätöksen palkinnon jakamisesta ja saajasta toimitettujen ehdotusten pohjalta tekee seuran johtokunta.
- Palkinto jaetaan kalenterivuosittain.
- Pekka Jauho ‐palkinnon suuruus vahvistetaan yhdistyksen vuosikokouksessa ja sisällytetään seuran budjettiin. Stipendin lisäksi palkittavalle ojennetaan kunniakirja.
Pekka Jauho
Pekka Antti Olavi Jauho (27.4.1923 Oulu – 28.3.2015 Espoo) oli fysiikan professori, akateemikko ja VTT:n pääjohtaja. Pekka Jauho on Suomen Atomiteknillisen Seuran kunniajäsen numero 2. Pekka Jauhon isä Antti Jauho oli Oulun lyseon rehtori ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Isänsä Jauho menetti jo 13‐vuotiaana, hänen äitinsä taas kuoli Lapin sodan aikana. Nuorukaisena Jauho toimi hävittäjälentäjänä jatkosodassa. Lentämiseen hän innostui jo ennen sotia rakentaessaan alkeisliitokonetta. Hävittäjälentäjänä hän teki 14 pakkolaskua ilman vakavampia seurauksia, kesällä 1944 hän haki Saksasta viisi kertaa Messerschmitt‐koneita Suomeen. Viimeisen kerran hän lensi Malmin kentältä Cessna-pienkoneella vuonna 1994. Jauho valmistui ensin maisteriksi, mutta teki sitten ennätysajassa eli parissa vuodessa teoreettisen fysiikan väitöstyön Lundin yliopistossa. Professori Erkki Laurila houkutteli hänet Teknilliseen korkeakouluun.
Jauho toimi vakuutusyhtiö Kansan päämatemaatikkona vuodesta 1951 vuoteen 1954. Teknillisen korkeakoulun ydinfysiikan professorina hän toimi 1957–1966, reaktorilaboratorion johtajana 1962–1970, teknillisen fysiikan professorina 1966–1970 ja ydinfysiikan dosenttina 1971–1990. Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosenttina hän oli toiminut jo 1953–1957. VTT:n pääjohtaja ja professori hän oli vuodesta 1970 vuoteen 1987, jolloin Markku Mannerkoski tuli hänen seuraajakseen. Samaan aikaan, vuosina 1971–1977 hän oli Teknisten tieteiden akatemian esimies. Vaikka hän opiskeli vakuutusmatemaatikoksi, hänen varsinainen elämäntyönsä tiedemiehenä ja professorina liittyi paitsi opetuksen kehittämiseen, ennen muuta uusien tekniikan ja teollisuuden alojen tuloon Suomeen, samoin kuin kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä johti muun muassa ydinvoimaloiden rakentamiseen osaksi suomalaisin voimin. Hänen Teknillisen korkeakoulun vuosinaan teoreettisen fysiikan alalta valmistui 36 tekniikan tohtoria, 38 tekniikan lisensiaattia sekä 98 diplomi‐insinööriä. VTT:llä hän taas toimi aktiivisesti muun muassa ulkoisesti rahoitetun tutkimuksen kasvattamiseksi.