Säännöt ja toimintaohjeet

Säännöt ja toimintaohjeet - dokumentin löydät materiaalipankista.

Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sällskapet i Finland:in säännöt

Seuraavassa on esitetty Suomen Atomiteknillisen Seuran säännöt suomeksi ja ruotsiksi. Yhdistyksen kokous on hyväksynyt säännöt vuosikokouksessa 11.3.2016 ja yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 26.4.2016. Patentti- ja rekisterihallitus on kirjannut säännöt yhdistysrekisteriin 11.10.2016.

1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sällskapet i Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on ydintekniikan alalla:

(a) tieteellisen yhdistyksen ominaisuudessa edistää alan tuntemusta ja kehitystä maassamme;

(b) toimia yhdyssiteenä jäsentensä kesken kokemusten vaihtamiseksi ja ammattitaidon syventämiseksi ottaen huomioon kaikki ne ammattikunnat, jotka ovat tekemisissä ydintekniikan kanssa; ja

3 § Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, kursseja yms. tilaisuuksia, tukea ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa, antaa lausuntoja, tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä toimii muilla yhdistyksen päämääriä edistävillä, edellisiin verrattavilla tavoilla.

4 § Toiminnan järjestäminen

Yhdistyksen alaisuudessa toimintaa järjestävät seuraavat pysyvät toimintaryhmät: nuorten ATS Young Generation, naisten Energiakanava ja eläkeläisten ATS-Seniorit.

Yhdistys julkaisee ATS Ydintekniikka -nimistä ammattilehteä.

Tarvittaessa johtokunta voi perustaa alaisuuteensa yhdistyksen toimintaa järjestäviä ja tarkoitusta toteuttavia toimikuntia ja työryhmiä sekä nimetä toimihenkilöitä.

5 § Jäsenet

Yhdistyksellä on henkilöjäseniä ja kannatusjäseniä. Henkilöjäsenet ovat vakinaisia jäseniä, ainaisjäseniä, opiskelijajäseniä tai kunniajäseniä.

Vakinaiseksi jäseneksi voidaan johtokunnan päätöksellä hyväksyä sellainen luonnollinen henkilö, jonka voidaan katsoa voivan edistää yhdistyksen tarkoitusten toteutumista ja jota kaksi yhdistyksen jäsentä on johtokunnalle kirjallisesti suositellut.

Ainaisjäseneksi voidaan johtokunnan päätöksellä hyväksyä jäsen, joka suorittaa vuosikokouksen määrittelemän maksun. Ainaisjäsenellä on samat oikeudet kuin jäsenellä, mutta hänet on vapautettu jäsenmaksuista.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä johtokunnan päätöksellä sellainen luonnollinen henkilö, joka on päätoiminen yliopisto-opiskelija ja joka täyttää vakinaisen jäsenen edellytykset. Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet kuin vakinaisella jäsenellä. Opiskelijajäsenen velvollisuutena on ilmoittaa yhdistykselle valmistumisestaan, jonka jälkeen hänet voidaan hyväksyä vakinaiseksi jäseneksi.

Erityiset ansiot ydintekniikan alalla Suomessa tai yhdistyksen toiminnassa omaava henkilö voidaan kutsua kunniajäseneksi. Kunniajäsenellä on samat oikeudet kuin vakinaisella jäsenellä, mutta hänet on vapautettu jäsenmaksuista. Kunniajäseneksi kutsutaan johtokunnan yksimielisesti esittämä ja vuosikokouksen neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä kannattama henkilö.

Kannatusjäseneksi voidaan johtokunnan päätöksellä hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka toimii ydintekniikan alalla tai jonka voidaan katsoa edistävän yhdistyksen tarkoitusten toteutumista. Kannatusjäsenellä ei ole puhe- tai äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

6 § Eroaminen ja erottaminen

Kun jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksua neljän kuukauden kuluessa erääntymisestä, voidaan muistutuksen jälkeen katsoa johtokunnan toimesta eronneeksi yhdistyksestä. Myös muusta yhdistyslain 14 ja 15 §:n mukaisesti tapahtuvasta jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen johtokunta. Erotetulla jäsenellä on kuitenkin oikeus saattaa erottaminen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi kolmen kuukauden kuluessa erottamispäätöksen antamisesta.

7 § Toimikausi ja tilivuosi

Yhdistyksen toimikausi ja samalla tilivuosi on kalenterivuosi.

8 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous on pidettävä viimeistään maaliskuun kuluessa. Tällöin:

(a) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri;

(b) valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja heille yksi (1) varahenkilö;

(d) päätetään yhdistyksen tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

(e) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle;

(f) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet;

(g) valitaan johtokunnan keskuudesta varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja;

(h) valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille yksi (1) varahenkilö;

(i) esitetään johtokunnan ehdotus alkaneen vuoden talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi;

(j) määrätään liittymis- ja ainaisjäsenmaksut sekä vuosittaiset jäsenmaksut vakinaiselle jäsenelle, opiskelijajäsenelle ja kannatusjäsenelle;

(k) määrätään toimihenkilöiden palkkiot;

(l) käsitellään johtokunnan ja jäsenten tekemiä esityksiä; sekä

(m) hyväksytään alkaneen vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

9 § Kokoukset

Yhdistys kokoontuu myös muulloin johtokunnan harkinnan mukaan tai kun kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityistä asiaa varten vaatii.

Johtokunnan on kutsuttava jäsenet yhdistyksen kokoukseen kirjallisesti (kirjeitse tai sähköpostilla) viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Kokouksissa jäsen saa äänestää myös toisen jäsenen valtakirjalla. Kukaan ei kuitenkaan voi äänestää useammalla kuin yhdellä valtakirjalla.

10 § Johtokunta

Yhdistyksen hallituksena on johtokunta, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi muuta jäsentä.

Puheenjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.

Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen voidaan välittömästi peräkkäin valita uudelleen korkeintaan kahdesti. Puheenjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten maksimikausi on siten kolme (3) vuotta, jonka jälkeen uudelleenvalinta on mahdollista aikaisintaan kolmen (3) vuoden kuluttua toimikauden päättymisestä. Johtokunnan jäsen, jonka toimikausi on kestänyt kolme (3) vuotta, voidaan kuitenkin välittömästi tämän jälkeen valita puheenjohtajaksi.

Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaikkiaan vähintään puolet johtokunnasta on paikalla.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Johtokunnan tehtävänä on:

(a) hoitaa juoksevat asiat;

(b) toteuttaa yhdistyksen kokousten päätökset;

(d) valmistella yhdistyksen kokoukselle tehtävät esitykset;

(e) edustaa yhdistystä ulospäin;

(f) nimetä toimihenkilöt;

(g) vahvistaa toimintaohjeet; sekä

(h) valvoa yhdistyksen toimintaryhmien, toimikuntien, työryhmien ja toimihenkilöiden toimintaa.

11 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun johtokunnan jäsenen kanssa, tai johtokunnan valtuuttamina puheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja yksinään.

12 § Sääntömuutokset

Sääntöjen muutosehdotukset on käsiteltävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välin tulee olla vähintään kuukausi. Kokouksista on jommankumman oltava vuosikokous ja kokouskutsuissa on mainittava muutosehdotukset. Jos molemmilla kerroilla vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on muutosten puolesta, katsotaan sääntömuutokset hyväksytyiksi.

13 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistys voidaan purkaa sen jälkeen kun kaikille jäsenille on asiasta kokouskutsussa tiedotettu ja päätös tehty samalla tavalla kuin sääntöjen muutosta koskeva päätös. Viimeisessä kokouksessa on päätettävä yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta yhdistyksen päämääriä vastaavaan tarkoitukseen.

Stadgar för Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sällskapet i Finland

1 § Föreningens namn

Föreningens namn är Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sällskapet i Finland och dess hemort är Helsingfors stad. Föreningens språk är finska och svenska.

2 § Föreningens syfte

Föreningens syfte är att inom det kärntekniska området:

(a) i egenskap av vetenskaplig förening främja kännedom om branschen och dess utveckling i vårt land;

(b) fungera som förbindelselänk mellan medlemmarna för utbyte av erfarenheter och fördjupandet av yrkeskunnigheten med beaktande av alla de yrkesgrupper, som är i kontakt med kärntekniken; och

3 § Verksamhet

För att förverkliga sina syften anordnar föreningen möten, kurser och liknande tillfällen, stöder och idkar publikationsverksamhet inom branschen, fungerar som remissinstans, inkommer till myndigheterna med initiativ och framställningar, samt idkar övrig med dessa jämförbar verksamhet ägnad att främja föreningens syften.

4 § Organisation av verksamhet

Inom föreningen fungerar följande permanenta aktivitetsgrupper: ATS Young Generation (ATS YG) för de unga, Energiakanava för kvinnor och ATS-Seniorit för pensionärer.

Föreningen publicerar facktidningen ATS Ydintekniikka.

Vid behov kan styrelsen grunda utskott och arbetsgrupper som stöderföreningens verksamhet och utveckling samt utnämna funktionärer.

5 § Medlemmar

Föreningen har personmedlemmar och understödande medlemmar. Personmedlemmar är ordinarie medlemmar, ständiga medlemmar, studerande medlemmar eller hedersmedlemmar.

På skriftlig rekommendation av två av föreningens medlemmar kan styrelsens besluta att till ordinarie medlem godkänna en fysisk person, som anses kunna främja föreningens syften. Ordinarie medlem kan bli ständig medlem genom att erlägga en engångsmedlemsavgift, vars storlek fastställs på årsmötet. Ständig medlem har samma rättigheter som medlem, men är befriad från medlemsavgifterna.

Till studerande medlem kan godkännas med styrelsens beslut en fysisk person som är heltid universitetsstuderande och som uppfyller medlemsförutsättningarna. Studerande medlem har samma rättigheter som medlem. Studerande medlem har plikten att tillkännage när han blir utexaminerad, varefter han kan godkännas som medlem.

Till hedersmedlem kan kallas en person, som har speciella förtjänster inom kärntekniska området i Finland eller inom föreningens verksamhet. Heders- medlem har samma rättigheter som ordinarie medlem, men han är befriad från medlemsavgifterna. Till hedersmedlem kallas person, som styrelsen enhälligt föreslagit och som årsmötet understött med fyra femtedels (4/5) röstmajoritet.

Till understödande medlem kan godkännas med styrelsens beslut en juridisk person, som har verksamhet inom kärnteknik eller kan anses kunna främja föreningens syfte. Understödande medlem äger inte tal- eller rösträtt vid föreningens möten.

6 § Utträdning och uteslutning

Medlem som önskar utträda ur föreningen bör härom skriftligen meddela föreningens styrelse eller dess ordförande, eller meddela om sin avgång vid föreningsmöte.

Föreningsmedlem, som inte har erlagt medlemsavgift inom fyra månader efter förfallodagen, kan efter påminnelse enligt beslut av styrelsen anses ha utträtt ur föreningen. Uteslutning ur föreningen av andra orsaker enligt 14 och 15 § i föreningslagen beslutes av styrelsen. Den uteslutna medlemmen har dock rätt att överklaga uteslutningen till föreningsmötet inom tre månader efter att uteslutningsbeslutet har tilldelats.

7 § Verksamhetsperiod och redovisningsår

Föreningens verksamhetsperiod och samtidigt redovisningsår sammanfaller med kalenderåret.

8 § Årsmöte

Föreningens årsmöte bör hållas senast inom mars månad. Härvid:

(a) väljs ordförande och sekreterare för mötet;

(b) väljs två (2) protokolljusterare och för dem en (1) suppleant;

(d) besluts om fastställandet av föreningens resultat- och balansräkning;

(e) besluts om beviljandet av räkenskaps- och ansvarsfrihet för styrelsen;

(f) väljs styrelseordförande och övriga styrelsemedlemmar;

(g) utses bland styrelsemedlemmarna viceordförande, sekreterare och skattmästare;

(h) utses två (2) verksamhetsgranskare samt för dem en (1) suppleant;

(i) föredras styrelsens förslag till budget och verksamhetsplan för det ingående året;

(j) fastställs anslutnings- och engångsavgifter samt årsavgifter för ordinarie och studerande medlemmar samt understödande medlemmar;

(k) fastställs funktionärernas arvoden;

(l) behandlas av styrelsen och medlemmar gjorda förslag; samt

(m) godkänns verksamhetsplanen och budgeten för det ingående året.

9 § Sammanträden

Föreningen sammanträder även vid andra tillfällen enligt styrelsens beslut, eller då en tiondel (1/10) av röstberättigade medlemmarna det skriftligt påyrkar för behandling av speciellt ärende.

Kallelse till föreningsmöte bör utfärdas av styrelsen skriftligen (per brev eller e-post) minst tio (10) dagar före mötet.

På mötet får medlem rösta på annan medlems vägnar med fullmakt. Ingen kan dock rösta med flera än en fullmakt.

10 § Styrelsen

Föreningens styrelse består av ordförande, viceordförande, sekreterare, skattmästare samt minst tre och högst fem andra medlemmar.

Ordförande och övriga styrelsemedlemmar väljs för ett år i sänder.

Ordföranden och styrelsemedlem kan omedelbart återväljas, dock högst två gånger i följd. Maximiperioden för ordföranden och styrelsemedlemmarna är därmed tre (3) år, varefter omval är möjligt tidigast tre (3) år efter slutet på mandatperioden. Styrelsemedlem, vars mandatperiod varat i tre (3) år, kan däremot omedelbart därefter väljas till ordförande.

Styrelsen är beslutför, om ordföranden eller viceordföranden och allt som allt minst hälften av styrelsen är närvarande.

Besluten görs med enkel röstmajoritet. Då rösterna faller jämnt avgör ordförandes röst.

Styrelsen har till uppgift att:

(a) sköta löpande ärenden;

(b) förverkliga föreningens mötesbeslut;

(d) förbereda framställningar till föreningens möten;

(e) representera föreningen utåt;

(f) utnämna funktionärer;

(g) fastställa arbetsordningarna; samt

(h) övervaka verksamheten av föreningens aktivitetsgrupper, utskott, arbetsgrupper och funktionärer.

11 § Namnteckning

Föreningens namn tecknas av ordförande eller viceordförande tillsammans med styrelsemedlem, eller av ordförande, sekreterare eller skattmästare ensam, med fullmakt av styrelsen.

12 § Ändring av stadgarna

Förslag till ändring av stadgarna bör behandlas vid två på varandra följande föreningsmöten, som hålls med minst en månads mellanrum. Av dessa möten bör ett av de två vara årsmöte och möteskallelserna bör innehålla ändringsförslagen av stadgarna. Om vardera gången minst tre fjärdedelar (3/4) av de givna rösterna omfattar ändringsförslaget, anses ändringen av stadgarna godkänd.

13 § Upplösning

Föreningen kan upplösas efter det att alla medlemmar härom i möteskallelsen underrättats och beslutet gjorts på samma sätt som beslut beträffande ändring av stadgarna Vid det sista mötet bör beslutas om överlåtandet av föreningens tillgångar till ändamål som främjar föreningens syften.