ATS:n vuosikokous 19.3.2024
2.4.2024
ATS:n vuosikokous järjestettiin hybridinä tiistaina 19.3.2024 Tieteiden talolla Helsingissä. Paikalla oli 31 osallistujaa ja etänä n. 30-34 henkilöä.
Sääntömääräisten asioiden mukaisesti kokouksessa esiteltiin seuran toimintakertomus vuodelta 2023, tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunto sekä myönnettiin tili- ja vastuuvapaus entiselle johtokunnalle.
Toimikaudet päättyivät Markus Airilalta (VTT), Jussi Peltoselta (VTT) sekä Olli Nevanderilta (Nuconeva).
Seura haluaa osoittaa isot kiitokset sitä luotsanneelle Markus Airilalle, sihteerinä toimineelle Jussi Peltoselle sekä johtokunnan jäsenelle Olli Nevanderille hienosta ja pitkäjänteisestä työstä!
Vuosikokous kiitti erityisen lämpimästi Olli Nevanderia poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi (kolme erillistä kolmivuotiskautta johtokunnassa ja lukuisia muita vastuutehtäviä yli 30 vuoden aikana).
Seuralle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Hanna Tynys Fortumilta sekä sihteeriksi Jenna Järvenpää VTT:ltä. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin myös Taina Kurki-Suonio Aalto-yliopistosta, Topi Tupasela Säteilyturvakeskukselta sekä Janne Valkonen Platomilta. Vanhoina johtokunnan jäseninä valittiin jatkamaan varapuheenjohtajana Samuli Siltanen Helsingin yliopistolta, Antti Snicker VTT:ltä sekä rahastonhoitajana Elina Syrjälahti TVO:lta.
Uuden johtokunnan esittely sekä lisätietoja vuosikokouksesta on luvassa seuraavassa ATS Ydintekniikka -lehdessä numerossa 2/2024.
Vuosikokouksen lopussa Atomiteknillinen Seura palkitsi Janne M. Korhosen Erkki Laurila -palkinnolla kattavasta ja erinomaisesti tehdystä artikkelista “Kuka murhasi ydinvoiman, ja miten?” (ATS Ydintekniikka 1/2023). Janne M. Korhonen toimii Kalevi Sorsa -säätiössä oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana ja on perehtynyt aikaisemmassa työssään yhteiskunnan aineellisiin ja poliittisiin reunaehtoihin sekä energiajärjestelmiin.
Vuosikokouksen jälkeen yhdistyksen jäsenet kuulivat Pasi Tuohimaan esityksen ydinenergia-alan viestinnän haasteista ja mahdollisuuksista. Esitys herätti paljon keskustelua ja sen lomassa tuli pohdittua Olkiluodon voimalaitosten liian pitkiä roottoreita, suomalaisen työn osuutta ydinvoima-alan rakennustyömailla sekä Posivan loppusijoituskonseptin näkyvyyttä ulkomailla.
Lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille ja nähdään seuraavissa tilaisuuksissa!
